25.10, 22.11. ja 29.11. miekkaa & kupurakilpeä

MS_I.33_13r

sivu I:33:sta.

Torstaina 25.10, 22.11. ja 29.11. on hieman poikkeavaa ohjelmaa. Messer-harjoituksien tilalla on miekkaa & kupurakilpeä lähteenä I:33, eli Walpurgis Fechtbuch. Se on saksalainen miekkailumanuaali 1200- 1300-lukujen vaihteesta ja tällä hetkellä vanhin tunnettu eurooppalainen miekkailuteos.

Joten kilvet ja messerit mukaan, jos sellaiset löytyy. Puuaseita ja kilpiä on myös lainattavissa.

Kuva miekka & kupurakilpi-treeneistä viime kesän Puistotreeneistä.

Jäsenrekisterin ylläpitäjä vaihtuu

kirjuri

Jäsenrekisterin ylläpitäjä vaihtuu.  Jari Markkanen luopuu tehtävästä. Hänen seuraajakseen on nimetty Mikko Järvelin.

Linkkivinkit aiheeseet:
Jäsenrekisteri
Jäsenrekisterin uudistus ja tietojen päivitys
Yleisen tietosuoja-asetuksen tarkoittama Seloste käsittelytoimista

dav

Mikko Järvelin

Savon Miekan treenipaikkojen historiaa

Treenaamme miekkailua maanantaisin Kallaveden lukion ja torstaisin Lyseon lukion salissa. Molemmat sijaitsevat aikanaan puutalovaltaisen Kuopion vanhoimpiin kuuluvissa kivirakennuksissa, Lyseon on kaupungin toiseksi vanhin kivirakennus heti tuomiokirkon jälkeen. Kurkistetaanpa hieman noiden rakennusten historiaan…

Kuopion Lyseon lukion julkisivu on edelleen Carl Ludvig Engelin suunnitelemassa asussa vaikka rakennusta on laajennettu useita kertoja.

Kuopion Lyseon lukio

Nykyinen Lyseon lukion empiretyylinen koulurakennus valmistui vuonna 1826 Kuopion triviaalikoulun käyttöön silloisen hevostorin, nykyisen Kuopion torin, etelälaidalle muistoksi Venäjän keisari, Suomen suuriruhtinas ja Puolanmaan kuningas Aleksanteri I:n käynnistä Kuopiossa 1819.

Rakennuksen suunnitteli Carl Ludvig Engel (1778-1840). Hän oli Preussissa 1778 syntynyt saksalainen arkkitehti, joka työskentelyn kotikaupungissaan Berliinissä sotki Napoleonin sodat. Vuonna 1806 Ranska voitti Preussin Jenan–Auerstedtin taistelussa. Maa joutui antautumaan Napoleonille, mikä lamautti Preussin rakennustoiminnan.

Työpulan vuoksi Engel otti vuonna 1808 vastaan kaupunginarkkitehdin viran Venäjän keisarikuntaan kuuluvasta Tallinnasta, jonka asukkaista suurin osa oli baltian­saksalaisia. Tallinnakaan ei kuitenkaan tarjonnut Engelille riittävästi työtä, joten hän siirtyi keisarillisen Venäjän pääkaupunkiin Pietariin.

Carl Ludvig Engel, maahanmuuttaja Preussista.

Vuonna 1816 keisari hyväksyi ehdotuksen Engelin kiinnittämisestä Helsingin uudelleenrakennuskomitean arkkitehdiksi. 38-vuotias Engel muutti samana vuonna perheineen Helsinkiin, kaupunkiin, jonka uudelleenrakentamisesta tuli hänen elämäntyönsä.

Engel loi pääkaupungiksi korotetulle Helsingille monumentaalikeskustan. Engelin uusklassista empiretyyliä edustanutta arkkitehtuuriaan löytyy myös paljon muulta Suomesta ja hän toimi koko suomalaisen rakennustaiteen suunnannäyttäjänä 1800-luvun alkupuoliskolla.

“Lyskan” rakennusta laajennettiin 1870 ja 1880 luvuilla ja pariin otteeseen lisää 1900-luvulla. Vuonna 1914 rakennettiin Kuopion läänin rakennuskonttorin esimiehen arkkitehti Sigismund von Nandelstadhin suunnittelema laajennusosa ja liikuntasali, jossa seura treenaa. Heti valmistuttuaan salia tosin käytettiin luokkahuoneena, mutta se pääsi myöhemmin suunniteltuun käyttöön.

Viimeisin laajennus aloitettiin 1939, mutta työt piti välillä keskeyttää kun keskeneräisiä tiloja käytettiin sotaväen majoitukseen. Lyseo pääsi aloittamaan uudessa laajennuksessa seuraavana vuonna, jolloin laajennus ei ollut vieläkään täysin valmis.

“Vaikka laajennuksia on tehty näinkin paljon, ilme on pysynyt empirelle uskollisena. Rakennetun kulttuuriympäristön tutkimuksessa kerroksellisuus koetaan tärkeäksi siinä, missä alkuperäisyyskin”, totesi  Kuopion kulttuurihistoriallisen museon intendetti  Mikko Paalanen Lyseon rakennuksesta (ViikkoSavon 28.11.2018 artikkeli “Lyseo on säilyttänyt vanhan sydämensä”).

Valkoisten kolmas ja neljäs komppania Kuopion lyseon pihalla sotilasvalaa vannomassa ennen rintamalle lähtöä. (kuvateksti ViikkoSavosta 28.3.2018. Kuva: KUHMU.)

 

This slideshow requires JavaScript.

Kallaveden lukio

Kallaveden lukion arkkitehtuurista voidaan kiittää (Svante) Magnus Schjerfbeckiä (1860-1933). Schjerfbeck toimi arkkitehtina Yleisten rakennusten ylihallituksessa, jossa hän aloitti työt heti valmistuttuaan 1881. Yliarkkitehtina hän oli siellä vuoteen 1926. Sivuhuomiona mainittakoon, että taidemaalari Helene Schjerfbeck oli hänen sisarensa ja taidemaalari Johanna Appelberg hänen tyttärensä.

Helsingin kaupungin museolautakunnan kokous 1900-luvun alussa. Kuvassa oikeanpuolimmaisena Magnus Schjerfbeck .

Magnus Schjerfbeckin 1800-luvun loppupuolella suunnitelmien rakennusten tyyli oli uusrenessanssia. 1900-luvun alkupuolen suunnitelmissa on puolestaan piirteitä jugendista, ja myöhemmät taas alkavat jo olla klassismia.

Schjerfbeckin suunnittelema punatiilinen Kallaveden lukion rakennus valmistui Piispanpuiston pohjoislaidalle vuonna 1924. 1950-luvulla rakennus korotettiin yhdellä kerroksella nykyiseen korkeuteensa.

Koulu oli alkujaan Kuopion suomalaisen tyttökoulun käytössä (vuodesta 1928 Kuopio tyttölyseo). Vuonna 1973 koulu nimettiin Kallaveden yhteislyseoksi ja  myös pojat hyväksyttiin koulun oppilaiksi. Rakennus tunnetaan pitkän  tyttöjen kouluttamisen perinteen vuoksi edelleen lempinimellä “Tipula”.

“Tipulan” oppilaita. Kuva: Kallaveden lukio.